*

Antti Siika-aho Kepulainen Kalliosta

Tallinnan-tunneli hyödyttäisi koko Suomea

Baltian maiden pääministereiden hiljattain allekirjoittama sopimus Puolasta Tallinnaan asti kulkevan Rail Baltic -radan rakentamisesta kannattaa pistää korvan taakse. Radan rakentaminen avaa nimittäin ensimmäistä kertaa realistisen mahdollisuuden rakentaa rautatietunneli Helsingin ja Tallinnan välille. Tunnelia kannattaa työstää eteenpäin, sillä toteutuessaan se avaisi ennennäkemättömiä mahdollisuuksia Helsingin ja koko Suomen kehitykselle.

 

Vielä jotain vuosia sitten utopistiselta vaikuttanut Tallinnan-tunneli avaisi uuden ja rohkean mahdollisuuden tavaroiden ja ihmisten liikkumiselle Suomesta keski-Eurooppaan. Parhaimmassa tapauksessa Berliinin, Tallinnan ja Helsingin linkittävä käytävä avaisi tien läpi Suomen aina Jäämerelle asti. Voi vain arvailla, millaisen piristysruiskeen tällainen yhteys avaisi radanvarren teollisuudelle ja tuotannolle sekä ennen kaikkea ihmisten työllistymisnäkymille.

 

Eräät helsinkiläiset poliitikot ovat ajaneet Pisararataa kuin käärmettä pyssyyn. Etenkin viime eduskuntavaalien alla vellonut pisara-debatti osoitti lähinnä kyvyttömyyttä tarkastella liikenneratkaisuja osana laajempaa kokonaisuutta. Pisararata saa oikeat mittasuhteet siinä vaiheessa, kun on olemassa kokonaisvaltainen arvio systeemiälykkäästä liikennejärjestelmästä pääkaupunkiseudulla. Pisararata on rahan haaskausta ilman kiinteää yhteyttä Tallinnan-tunneliin. 

 

Tallinnan-tunnelin on arveltu maksavan 9-13 miljardia euroa. Kustannusarvio on herkkupala kaikkea vastustaville populisteille. Tunneli tulee olemaan valtava investointi, mutta onko meillä varaa jättää hyödyntämättä mahdollisuus, joka onnistuessaan maksaisi itsensä takaisin moninkertaisesti?

 

Tallinnan-tunnelia suunniteltaessa ei kannata unohtaa Venäjää. On parempi varmistaa hyvissä ajoin, että melkoisista talous- ja turvallisuusintresseistä Itämerellä kiinni pitävä suurvalta-naapuri ei hermostu natomaa-Viron ja liittoutumattoman Suomen välillä makaavista ratapölkyistä. Historia on kuitenkin opettanut kouriintuntuvasti, että silloin rytisee, kun väylä Pietarin edustalla tukitaan - joko meren päällä tai sen alla. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

"Kustannusarvio on herkkupala kaikkea vastustaville populisteille"

Mitenkähän tässä enää saa uskaltaisi eri mieltä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tämän blogimerkinnän ajattelu taisi tiivistyä juuri tuohon lauseeseen. Taloudellisten kannattavuusarvioiden tekeminen leimataan populisimiksi. Taivaita syleilevät, mihinkään perustumattomat mielikuvamaalailut ovat "rohkeita näkemyksiä". Mieleen tulevat lähinnä Finncapita myyntipuheet.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

"Tallinnan-tunnelin on arveltu maksavan 9-13 miljardia euroa."

Niinhän sitä arveltiin kanaalin alittavan tunnelin maksavan jotakin, mutta lopullinen hintalappu olikin aivan jotakin muuta. Tallinnan tunneli on kannatettava hanke, jos se rahoitetaan 100 % yksityisin rahoin ja tiemaksuin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Vielä jotain vuosia sitten utopistiselta vaikuttanut Tallinnan-tunneli avaisi uuden ja rohkean mahdollisuuden tavaroiden ja ihmisten liikkumiselle Suomesta keski-Eurooppaan."

Uusi ja rohkea, varmaankin. Kannattava, tuskin.

"Parhaimmassa tapauksessa Berliinin, Tallinnan ja Helsingin linkittävä käytävä avaisi tien läpi Suomen aina Jäämerelle asti."

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3391319/Poliitiko...

"Voi vain arvailla, millaisen piristysruiskeen tällainen yhteys avaisi radanvarren teollisuudelle ja tuotannolle sekä ennen kaikkea ihmisten työllistymisnäkymille."

Piristysruiske olisi lähinnä rakentamisaikainen. Kokonaisvaikutus ennemminkin negatiivinen, koska kannattamattoman investoinnin rahoitus olisi jostain kannattavammasta toiminnasta pois.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''tavaroiden ja ihmisten liikkumiselle Suomesta keski-Eurooppaan.''

Ihmisten liikkuminen kyllä, mutta ei tavaroiden. Esim. Euroopan autoromut ovat Suomessa arvotavaraa ja niitä pitää verottaa ankarasti.

Ensin pitää saada tavara liikkumaan vapaasti ja sitten tunnelit.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

En pidä tunnelia millään muotoa järkevänä ratkaisuna koska vedenalainen kuilu on aika altis terroriteoille.

Veden yläpuolella oleva siltarakenne olisi paljon ns. terroristiystävällisempi vaihtoehto ja helpommin korjattavissakin. Pelastuskalusto pääsee paremmin paikalle jne.

Pelkästään junaliikenteelle tehtävä tunneli tai silta ei ole järkevää, vaan mukaan pitää ottaa myös autoliikenne. Tällä tavalla sillan tai tunnelin rakennuksesta aiheutuvat kustannukset voisi periä suuremmalta joukolta jotka käyttävät sitä.

Tunnelia en kannata missään nimessä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Syntymäkuntaasi Haapajärveä se tuskin hyödyntäisi mitenkään, mutta kiitos siitä, jos olet poistanut ennakkosensuurin.

Antti Laaninen

Miksi yhteyden pitäisi tietentahtoen olla tunneli?

Kiinan viisi vuotta sitten valmistunut maailman pisin merisilta, 42km, maksoi kymmenesosan tuosta kustannusarviosta, 1,1 miljardia.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2009748/Th...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Tunneli tai kanava. Hyödyllisiä ja pitkällä aikavälillä kannattavia. Kannattavutta ei yksinkertaisesti voi jyvittää sadan vuoden käytölle, kuluille eikä tuloille.

Kielin Kanava (98 km), Panaman Kanava (82 km) Suuezin Kanava (193 km) ovat kaikki valmistuneet noin 1900 luvun vaiheessa. Niitä parannetaan, levennetään, syvennetään ja pidetään yllä tarpeen mukaan. Vastavuoroisesti kanavia käyttäviltä peritaaään käyttömaksuja joilla ylläpitoa ja uudistuksia voidaan toteuttaa.

Hankkeiden kannattavuutta ei ole niiden mittavien kustannusten kannalta pidetty koskaan kannattamattomina.

Kanaalitunnelia (53 km) suunniteltiin jo 1800 luvulla. Tunnelia alettiin rakentaa 1987 ja se valmistui 1990. Tunneli maksoi 10 miljardia puntaa. Tunneli työllisti yli 20 000 henkilöä. Aluksi tunneli oli tappiollinen, mutta nykyisin se tuottaa voittoa.

Yli 57 kilometrin mittainen, Alppien ali kulkeva Gotthardin tunneli tuli maksamaan 11 miljardia euroa ja sen rakentaminen kesti 17 vuotta. Kukaan ei ole sanonu, että tunneli on kannattamaton.

Seikantunneli, Japani: Honshun ja Hokkaidon saaria yhdistävä 53,9 km pitkä tunneli avattiin vuonna 1988.

Helsinki-Tallinna tunneli (92 km) maksaisi 9-10 mrd euroa. Rakennusaika 5-10 vuotta. Edelleenkään kukaan ei voi järkevästi perustella, että tunneli olisi kannattamaton sadan vuoden aikajänteellä.

1970 luvulla Tallinnan liikennöi 1-2 matkustaja-alusta. Vuodessa n parikymmentätuhatta matkustajaa ja liikennettä pidettiin kannattamattomana. Nyt liikenteessä on kymmeniä risteilyaluksia, parikymmentä lähtöä päivässä. Matkustajamäärä lähe 5 miljoonaa matkustajaa, satojatuhansia henkilöautoja ja saman verran rekkoja.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tuotanoin, vertaapa piruuttasi Kielin, Panaman tai Suezin liikennemääriä Helsinki-Tallinna -väliin. Vielä parempaa, kerro sen jälkeen, mitkä ovat erityisesti Panaman ja Suezin kanavien vaihtoehdot.

Kanaalitunneli saatiin kannattavaksi siinä vaiheessa, kun se käytännössä kipattiin konkurssiin, ja velkataakka järjesteltiin uudelleen.

100 vuoden aikajänne on puhtaasti naurettava. Kukaan ei voi järkevästi sanoa mitään sadan vuoden päähän. Sen sijaan investointeja on turha tehdä, mikäli kannattavuutta ei pystytä uskottavasti toteamaan lähivuosikymmeninä. Vai tehdäänkö diili? Varsio antaa minulle miljoonan, ja mahdollisesti saa rahansa korkoineen takaisin sadan vuoden kuluttua?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Tomi Solakivi

Kyllä minä ne vaihtehdot tiedän kun olen Kielin kanavasta mennyt läpi sata kertaa, Suezin kanavasta 20 kertaa. Panama on jäänyt seilaamatta, mutta merkitys se on silläkin.

Mikä siinä sadan vuoden aikajänteessä on naurettavaa. Nuo kanavat ja tunnelit ovat vielä seuraavankin sadan vuoden jälkeen käytössä ja hyödyntävät koko globaalia taloutta.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

En ota kantaa hankkeen kannattavuuteen, koska se vaatii tarkempaa selvittelyä. Mutta sitä toivon, että Rail Baltica ymmärretään raideleveydestä riippumatta suunnitella kuormaulottumaltaan niin avaraksi, että sinne mahtuvat ns. double stack -junat.
https://www.youtube.com/watch?v=ACfyirP8Rt0

Yhtä lailla Tallinnan tunneli pitäisi suunnitella tällaisille junille sopivaksi ja Suomen puolella tulisi vain selvitellä, paljonko (käytännössä varsin vähän) nykyiseen ratainfraan tulisi tehdä muutoksia, jotta ne mahtuvat kulkemaan meidän leveillä raiteillamme.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kuka ajaisi junalla vuorokauden Berliiniin kun lentämällä ja huomattavasti halvemmalla pääset sinne parissa tunnissa.

Toimituksen poiminnat