*

Antti Siika-aho Kepulainen Kalliosta

Realistinen Suomen linja

Keskusta nimesi Seinäjoen puoluekokouksessaan Matti Vanhasen puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Vanhasen varsinainen vaalikampanja alkaa vasta vuoden kuluttua syksyllä. Sitä ennen presidenttiehdokkuus antaa mahdollisuuden perusteelliseen keskusteluun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta suomalaisten kanssa nyt, kun tilanne Suomen lähialueilla ja laajemmin Euroopassa ja maailmassa on jännitteinen. Vaativat ja jopa vaaralliset ajat huolettavat.

Suomessa tarvitaan äärirealistista näkemystä Suomen  ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tasavallan presidenttiin on voitava luottaa aina silloin, kun päivänpolitiikan tuulensuunnat horjuttavat luottamusta ja vakautta. Vanhanen ilmoitti linjapuheessaan olevansa valmis edesauttamaan vakauden lisääntymiseen johtava kehitystä. Vastuunkantajia todella tarvitaan.

Tasavallan presidentin on voitava myös edesauttaa Suomen jatkuvaa uudistamista. Vanhasen pitkälle kokemukselle on tilausta, sillä turvallinen tulevaisuus edellyttää sosiaalista ja alueellista eheyttä sekä talouden kuntoon laittamista.

Puheessaan Vanhanen muistutti, että Suomelle on rakennettava kovan tuulen kestävää politiikkaa. Kansainvälisen politiikan suhdanteista ei saa sokaistua.

Vanhanen linjasi selvästi, että ei kannata Suomen hakeutumista Naton jäseneksi. Vanhasen mukaan pysyminen sotilasliiton ulkopuolella on vakauden tae. Tämä on tervetullut ja realistinen päänavaus ummehtuneeseen ulkopoliittiseen keskusteluun, joka rakentuu liikaa mielikuville ja mustavalkoisille kärjistyksille.

Vanhasen Nato-linja ja näkemys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta laajemmin heijastavat suomalaisten maltillisen enemmistön tuntoja. Jatkuvaa keskustelua Suomen asemasta tarvitaan silti.

Vanhanen vie syksyllä alkavalla Ulkopolitiikkaa yhdessä-kiertueellaan pyhänä pidetyn asian, ulko- ja turvallisuuspolitiikan, ihmisten pariin.

Perjantaina julkistetun hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan kansainväliselle tilanteelle on ominaista muutoksen nopeus ja ennustamattomuus. Nimenomaan tämä aika vaatii kyynisyyden sijaan enemmän realismia. Kansa sitten aikanaan ratkaisee, kenelle se presidenttiä valittaessa luottamuksensa antaa. Yhtään ääntä ei ole vielä annettu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida selonteon mukaan sulkea pois."

Tällainen tilanne on epätyydyttävä ja oikeastaan kestämätön. Suomea johdetaan nyt pelolla.

Reijo Jokela

Olipa tuokin lausuma. Ihmettelen jos tuo on aikaisemmin voitu sulkea pois, niin miksi ihmeessä meillä on ollut miljardeilla ylläpidetty armeijaa ja meillä on ollut yleinen asevelvollisuus. Eihän sillä ole ollut mitään virkaa, kun ukaakaan ei ole ollut.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Vanhasen puhe geopoliittisesta asiasta oli rauhoittava ja turvallisuutta lisäävä.
Ikävä oli kuulla ulkomisteri Timo Soinin puhetta eilen radiosta. Ennen kaikkea puheen henki oli epäluuloa rakentavaa, joka minussa herätti epäluottamusta nykyiseen ulkopoliitiikan tapaan käsitellä asiaa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Usein on niin, että tosiasioden tunnistaminen ja tunnustaminen luo tuskaa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Suosittelisin bloginpitäjän lukemaan ajatukselle Jukka Seppisen kirjoitus "Vanhasesta vähäsen":

http://seppinenj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218562-v...

Sen perusteella ainakaan Vanhasen tausta ei anna hänestä uskottavaa kuvaa. Seppisen yhteenveto Vanhasesta on hyvin mielenkiintoinen:

"Suomen tulevaisuus on pelissä: avoin, vapaa länsimainen Suomi vastaan ummehtunut, yya-sopimuksen alistama Venäjän vasallivaltio. Kun presidenttiehdokas Vanhasen puheissa kumpuaa perusasioista menneisyyden kaipuu, Suomi vaipuu helposti yhä turvallisuuspolitiikassa harmaalle vyöhykkeelle."

Tuosta voidaan helposti vetää se johtopäätös, että Seppisen mukaan Vanhanen ei ole reaalipoliitikko, vaan nostalgikko.

Tosiasia on se, että Suomen ulkopoliittinen ympäristö muuttui radikaalisti, kun Venäjä päätti sotilaallista voimaa käyttäen liittää Krimin niemimaan itseensä. Tämä oli Euroopassa ensimmäinen valloitus sitten vuoden 1945, joka tehtiin käyttäen sotilaallista voimaa. Samalla valloituksen tekijä eli Venäjä rikkoi useita kansainvälisiä sopimuksia toimillaan kuten YK:n peruskirjaa, ETYK:n kymmentä perusperiaatetta ja useita Venäjän muiden IVY-maiden kanssa tekemiä sopimuksia vastaan.

Täytyykin kysyä, että onko bloginpitäjä sitä mieltä, että Suomen tulee oman etunsa nimissä hyväksyä naapurimaan tällaiset toimet, jotka törkeästi rikkovat kansainvälisiä sopimuksia, "realismin" nimissä? Kannattaako bloginpitäjä sellaista maailmaa, jossa vahvat tekevät mitä voivat ja heikot kärsivät mitä heikkojen on pakko kärsiä?

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Onko Matti joku keräilijä?
Hän sai punaisen kortin pääministerinä ja nyt sitten uupuu kortti presidenttinä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Jos vertaa Timo Soinin eilen pitämää Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon esittelyä ja Matti Vanhasen ulkopoliittista ulostuloa, niin voi vain todeta, että niillä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Vanhasen sanomassa huokuu perinteinen YYA -aikakauden henki, jossa korulauseita käyttäen ei sanota mitään konkreettista. Eikä Vanhanen ole ainoa keskustan leirissä, jotka elättelevät vielä menneen YYA -ajan mallin takaisin saamista. Sen aikakauden, jolloin äänestäjienkään ei tarvinnut vaivautua presidentistä äänestämään, kun asia hoidettiin perustuslain hengen vastaisesti poikkeuslailla.

Ja niin uskomatonta kuin se onkin, entinen impivaaralaisuutta markkinoinut Timo Soini osaa nykyjään tunnistaa ja tunnustaa Suomen turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tosiasiat. Ehkä Soinin tapaamiset mm. Venäjän duuman jäsenten ja ulkoministeri Lavrovin kanssa on tähän vaikuttanut. Vähätellä ei voi myöskään Timo Soinin kontakteja USA:n ulkopoliittiseen johtoon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset